juu, niin kävi, että läksin toissa iltana tekemään lyhyttä lenkkiä. siitä tuli tosi lyhyt.

reilun kilometrin jälkeen lähin putkelta kiihyttään liikennevaloista ja heti suojatien loputtua ketju löi yli, minä painamassa alaspäin seisaallaan ja etukenossa > komea tangon yli voltti ja seuraavaksi huomasin istuvani maassa ihmetellen mitä tapahtui. seuraavaksi aloin ihmettelemään vaurioita (ei pyörän vaan omia). naarmuja saamaristi joka puolella, mutta oikea olkapää näytti pahimmalta. soitin saman tien emännälle, vaikka oisin varmasti voinu soittaa lanssinkin paikalle. ihmettelin miten sain puhelimen taskusta kun oli takana väärällä puolella. eniten ihmettelin sitä, että pyörä seisoi pystyssä väylällä olevaa reunaa vasten. ja kolmanneksi ihmettelin miten kypärässä ei ollut mitään näkyviä vaurioita vaikka ihan varmasti löin pääni maahan. olin kuitenkin vähän sekaisin ne muutamat alkuminuutit siinä maassa.

tilannetta rauhoitti se hyvä asia, että takana sattui tulemaan toinen pyöräilijä, joka pysähtyi ja odotti niin kauan, että emäntä saapui paikalle, ja nosti mun pyörän autoon. kiitos tästä avusta.

sitten vaan jorviin päivystykseen, jossa menikin sitten koko yö. aamulla tuli tuomio. solisluun ja lapaluun väliseet nivelsiteet pois pelistä, leikkaus ensi tiistaina. kotiin odottelemaan ko. päivää.

voihan vessanovenkahva vois tähän sanoo. siinä meni ensi viikonlopun Brysselin 20 km ja kesäkuun pirkan pyöräily. ja tota bxl reisua ollaan odotettu jonkin aikaa. nyt meni sitten kesäkuun tekemiset uusiksi. tarkempi tieto saadaan vasta leikkauksen jälkeen kun tiedetään miten tuo olkapää on korjattu.

siis sikamaisen huono tuuri meirän perheellä. ensin emäntä telo nilkkansa (parantuu lujaa vauhtia), poika mursi jalkaterästä kolme luuta viime viikonloppuna mökillä (keinun ripustus rikki ja siitä suoraan maahan) ja nyt tämä. miten sais noi kaks muuta penskaa pysymään ehjinä.

nyt otetaan rauhassa jonkin aikaa, ei voi mitään. mitähän keksis? onneks kirjottaminen onnistuu (ainakin nyt), joten voi sit vaikka näitä tietokonehommia tehdä. kun on noita ns. vapaaehtoisjuttuja, missä olen mukana.